Laskee laskee.

Päivitin vähän tuota mun tavoitelaatikkoa. Mun aikoja sitten asettamani päätavoite, 73 kiloa on nähty ja suoritettu. Mielessä siintää jo seuraava pysäkki, 67 kiloa. Sinne jos pääsisi. Olisi vaan niin kiva päästä sanomaan, että on tässä 40 kiloa pudotettu, repikää siitä. Mietin myös, että pikkuhiljaa tässä vois ruveta nostamaan hiilarimääriä (en sen puoleen oo niitä laskenutkaan ikiaikoihin) sellaiselle ylläpitotasolle.

Tykkään uudesta itsestäni. Vaikka kroppa ei olekaan kuin ennen lapsen saamista. Tissit on yhet hemmetin nahkapussakat vaan ja mahassa löysää nahkaa. Ehkä mua puree salikärpänen, tekisi nimittäin ehkä vähän mieli oikeesti jo kiinteytyäkin, eikä vaan kutistua. Oikeesti, miinus 36 kiloa jättää kyllä jälkeensä paljon nahkaa. Kohta mä olen esimerkkitapaus laihasta läskistä. Kiinteytys olisi aika kova juttu.

Mutta ne vaatteet. Koko kevään oon käyttänyt maksimissaan 2 kuukautta samoja housuja, sitten ne on ollu pakko laittaa uffalle, kun ne on jääneet armottoman suuriksi lökäpöksyiksi. Nyt mä käytän jo kokoa 40, eikä tee tiukkaakaan. On ollut pitkä matka sieltä koosta 48. Enkä ikinä olisi vuosi sitten voinut kuvitellakaan olevani nyt tässä tilanteessa. Vähän päälle 70-kiloisena.

Mutta palaan vielä siihen tavoitelaatikkoon. Se on ollut mulle aika tärkeä juttu. Että oon voinut laittaa "julkiseksi" mun tavoitteet ja sitten merkata sinne mun onnistumiset. Samoin kiloklubin edistymiskäyrää on ollut ilo seurata. Kyllä tää blogi on ollut kiva juttu tän laihduttamisen ohella. Tää on ollut itseni kannustamisen kannalta tosi tärkeä juttu.